Investoinnit liikkeelle: EK:n reformi viranomaisten lupamenettelyihin

Investointien lupajärjestelmään tarvitaan läpimurto. Uudistuksilla on kiire, jotta Suomi selviää akuutista energiakriisistä, saa kansantalouden kasvu-uralle sekä säilyy kilpailukykyisenä kohteena niin kotimaisille kuin ulkomaisille investoinneille. EK esittää viranomaiskäsittelyyn uutta 1 + 1 + 1 -mallia, joka leikkaisi byrokratiaa sekä säästäisi aikaa ja resursseja niin yritysten kuin viranomaisten osalta. EK esittää ratkaisua myös nykyjärjestelmän räikeimpään epäkohtaan – viranomaisten toinen toisistaan tuottamiin runsaisiin lupavalituksiin.

EK käynnisti Investoinnit liikkeelle -hankkeen marraskuussa. Sen jälkeen paine lupajärjestelmän uudistamiseksi on kasvanut uusiin mittoihin, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

Suomen talous on aiempaakin vakavampien päällekkäisten kriisien keskellä. Nyt on syytä tarttua kaikkiin omissa käsissä oleviin keinoihin, joilla voimme vauhdittaa investointeja uudessa maailmantilanteessa. Esitämme Suomen päättäjille ja viranomaisille mallia, jolla on mahdollista aikaansaada läpimurto investointien lupaprosessien käsittelyajoissa. Ympäristökriteereistä ei tingitä, vaan päinvastoin saadaan myös vihreää taloutta etenemään ripeämmin. Investointiaaltoon tarvitaan mukaan laajasti kaikki toimialat ja kaikenkokoiset investointihankkeet.”

Suomi on kovassa kisassa. Kaikki Euroopan maat tekevät kaikkensa voittaakseen investointeja, Häkämies muistuttaa:

”EU-tasolla on avautumassa yksistään vihreän siirtymän osalta jopa 5 000 miljardin euron investoinnit jo tällä vuosikymmenellä. On tärkeää, että teemme Suomesta mahdollisimman houkuttelevan sijaintipaikan yritysten investoinneille, sillä niiden myötä ratkeaa myös uusien työpaikkojen sijoittuminen.”

Ehdotus Suomen lupajärjestelmän reformiksi  

EK on teettänyt Rambollilla selvityksen siitä, kuinka ratkaista maankäyttö- ja lupaprosessien hitaus, heikko ennakoitavuus ja raskas byrokratia. Erityisen vakavia pullonkauloja liittyy valitusprosesseihin. Esitämme Suomen lupajärjestelmään seuraavia uudistuksia, jotka hyödyttäisivät kaikenkokoisia investointihankkeita eri toimialoilla:

1. Yksi asiointikanava, yksi hakemus, yksi valitusmahdollisuus (1 + 1 + 1)

  • Hollannin mallin mukaisesti kaikki investointihankkeet, jotka vaativat useita eri lupia, hoidetaan keskitetysti yhden ja saman lupaprosessin kautta. Lopputuloksena yritys saa yhden viranomaispäätöksen.
  • Asiointikanava ja koko prosessi on digitaalinen ja monikielinen, mikä on tärkeää ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi.
  • Valitusmahdollisuus säilyisi jatkossakin, mutta lupakokonaisuudesta saisi valittaa vain kerran.
  • Lupaprosessin koordinaatio keskitetään yhdelle viranomaiselle, ’lupamestarille’, joka vastaa monialaisesta ohjauksesta yli hallinto- ja yksikkörajojen sekä yhteydenpidosta hakijan suuntaan. Asiakkuusmallin ansiosta yritys osaa ennakoida prosessin etenemisen ja keston.
  • Viranomaiskäsittelyille määritetään selkeä lakisääteinen maksimikesto, joka koskee sekä ympäristölupien että niistä tehtyjen valitusten käsittelyä. Maksimikeston ylittyessä yritys on oikeutettu hyvitysmaksuun. Ympäristölupien, hankekaavojen ja valitusten maksimikestoksi esitetään 8 kuukautta.

2. Rajataan viranomaisten keskinäisiä valitusoikeuksia ja tehostetaan valitusten käsittelyä

  • Peräti kolmasosa valituksista on nykyisin viranomaisten toisistaan tekemiä. Jatkossa lupa- ja valvontaviranomaisten näkemykset yhteensovitetaan siten, että viranomaisille muodostuu ’lupamestarin’ johdolla yhteinen kanta. Elinkeinoelämä edellyttää, että viranomaiset eivät lähtökohtaisesti voisi enää valittaa samaa hanketta koskevista päätöksistä.
  • Tuomioistuinten työkuormaa vähennetään siten, että valitusoikeus tarkistetaan jo valitusta jätettäessä. Välittömästi perittävillä oikeudenkäyntimaksuilla voidaan Hollannin mallin mukaisesti leikata tarpeettomia valituksia erityisesti kaavoitus-, rakentamis- sekä ympäristölupa-asioissa.

3. Rakentamisen sujuvoittaminen hankekaavoitusta tehostamalla

  • Kuntien liian kankea ja yksityiskohtainen kaavoitus sekä kaavoitusresurssien krooninen puute vaikeuttaa investointeja ja myös aluekehitystä. Maanomistajalle tulee antaa nykyistä laajempi mahdollisuus kehittää kaavaa kunnan ohjeistuksessa: tehdä aloite kaavoituksen käynnistämisestä, valmistella kaavaa kunnan ohjauksessa sekä toteuttaa joustavasti hankekaavoja avaamatta koko alueen asema- tai yleiskaavaa.

4. Yksinkertaistetaan ja nopeutetaan lupamenettelyjä, unohtamatta keventämistoimia

  • Suomessa edellytetään ympäristöluvan hakemista tai ympäristövaikutusten arviointia myös sellaisilta hanketyypeiltä, jotka eivät EU-lainsäädännön perusteella sitä vaatisi. Siksi Suomessakin tulee ottaa laajempaan käyttöön kevyempi ilmoitusmenettely, joka koskisi yksinkertaisempia tai vakiomuotoisia hankkeita. Myös suoraviivaisissa lupamuutoksissa tulisi soveltaa helpotettua menettelyä.
  • Nopeita toimia tarvitaan jo tällä hallituskaudella, sillä yrityksillä on akuutit paineet tehdä esimerkiksi energia- ja teknologiamuutoksia muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta.

Jotta edellä kuvattu reformi saadaan ensi hallituskaudella toteutettua, valtionhallintoon tarvitaan taho, jolla on vastuu kokonaisuudistuksen läpiviemisestä. Tällä taholla pitää olla toimivaltuudet johtaa prosessia yli hallintorajojen.

Lähteet: STT / Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Leave a Reply

Back To Top