Vuoden 2025 alusta lukien Suomeen astuu voimaan arvonlisäveron korotus. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1,5 prosenttiyksikköä 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Alennetut 10 ja 14 prosentin verokannat pysyvät ennallaan. Tämä muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi sekä yrityksiin että kuluttajiin.
Taustaa: Miksi arvonlisäveroa korotetaan?
Suomen hallitus on perustellut arvonlisäveron korotusta useilla tekijöillä. Yksi keskeinen syy on julkisen talouden kestävyysvajeen kaventaminen. Korotuksen odotetaan tuovan valtiolle noin 1,5 miljardia euroa vuodessa verotuloja.
Toinen syy korotukseen on kilpailukyvyn parantaminen. Hallituksen mukaan korkeampi arvonlisäverokanta voi osaltaan hillitä tuontia ja edistää kotimaista tuotantoa.
Lisäksi arvonlisäveron korotusta on perusteltu verojärjestelmän oikeudenmukaisuudella. Hallituksen mukaan korotus kohdistuu pääasiassa varakkaampiin ihmisiin, sillä heidän kulutuksensa on yleensä suurempaa.
Vaikutukset yrityksiin
Uusi arvonlisävero ja korotus vaikuttaa yrityksiin monin tavoin. Seuraavassa on joitakin keskeisiä vaikutuksia:
- Myyntihintojen nousu: Yritykset joutuvat todennäköisesti nostamaan myyntihintojaan arvonlisäveron korotuksen kompensoimiseksi. Tämä voi johtaa myynnin laskuun ja liikevaihdon pienenemiseen.
- Kustannusten nousu: Arvonlisäveron korotus nostaa myös yritysten ostamien tavaroiden ja palveluiden hintoja. Tämä voi johtaa yritysten kustannusten nousuun ja kannattavuuden heikkenemiseen.
- Kilpailukyvyn heikkeneminen: Arvonlisävero korotus voi heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin. Tämä voi johtaa työpaikkojen menetyksiin ja yritysten siirtymiseen ulkomaille.
Yritysten on tärkeää varautua arvonlisäveron korotukseen hyvissä ajoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi myyntihintojen ja kustannusten tarkastelua sekä liiketoiminnan tehostamista.
Vaikutukset kuluttajiin
Arvonlisäveron korotus vaikuttaa myös kuluttajiin monin tavoin. Seuraavassa on joitakin keskeisiä vaikutuksia:
- Elinkustannusten nousu: Tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu johtaa kuluttajien elinkustannusten nousuun. Tämä voi vaikeuttaa ihmisten toimeentuloa ja heikentää kotitalouksien ostovoimaa.
- Kysyntälasku: Elinkustannusten nousu voi johtaa myös kuluttajien kysynnän laskuun. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten myyntiin ja liiketoimintaan.
- Eriarvoisuuden lisääntyminen: Arvonlisäveron korotus voi johtaa tuloerojen kasvuun, sillä se kohdistuu suhteellisesti enemmän pienituloisiin ihmisiin.
Verotus ja hallinto: Pienyritysten erityishuomio ja uudistuksia
Vaikka arvonlisäveron korotus vaikuttaa laajasti yrityksiin, pienyritykset voivat kokea sen muutoksen erityisen voimakkaasti. Vuoden 2025 alusta lukien poistuu alarajahuojennus, joka on ollut verohukeutuksia pienille yrityksille, joiden liikevaihto on alle 30 000 euroa vuodessa. Tämä muutos lisää pienyritysten hallinnollisia kustannuksia, sillä niiden tulee jatkossa hoitaa arvonlisäveroilmoitukset, vaikka liikevaihto jäisi alhaiseksi.
Toisaalta on tulossa myös uudistuksia helpottamaan pienyritysten kansainvälistymistä. EU-myynnin alv-järjestelmä tulee helpottamaan myynnin verottamista muihin EU-maihin. Tämä voi olla myönteinen asia erityisesti verkkokaupalle ja muille vientiyrityksille.
Vaikutukset talouteen
Arvonlisäveron korotuksen kokonaistalousvaikutukset ovat vielä epäselvät. Hallitus odottaa lisätulojen myötä positiivista vaikutusta julkiseen talouteen. Toisaalta yritysten heikentynyt kilpailukyky ja kuluttajien vähenevä ostovoima voivat vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun.
Arvonlisäveron korotus voi myös vaikuttaa inflaatioon, eli hintatason nousuun. Korkeampi arvonlisävero nostaa suoraan tavaroiden ja palveluiden hintoja, mikä voi johtaa inflaation kiihtymiseen.
Onko arvonlisäveron korotus tarpeellinen?
Arvonlisäveron korotus on herättänyt paljon keskustelua. Kriitikoiden mukaan korotus on virhe, sillä se heikentää yritysten kilpailukykyä ja vaikeuttaa ihmisten toimeentuloa. Lisäksi epäillään korotuksen todellista vaikuttavuutta julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamisessa.
Kannattajat puolestaan katsovat, että korotus on välttämätön julkisen talouden tasapainottamisen kannalta. Heidän mielestään kohtuullinen korotus on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi leikkaukset sosiaaliturvasta tai terveydenhuollosta.
