Markkinataloudessa hyödykkeiden hinnat säätyvät vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Resurssien allokaatio tapahtuu ilman valtion mää­räyksiä. Ihmiset voivat perustaa yrityksiä, ja sopimuksia voi tehdä vapaasti.

Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa teorian mukaan hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. Markkinataloudessa esiintyvä kilpailu ohjaa edullisempien ja laadukkaampien hyödykkeiden suosioon.

Talouden toipuminen viivästyy

Hidas rokottaminen ja tautitapausten määrän nousu pitävät Euroopan taloustilanteen heikkona vielä keväällä. Yhdysvaltojen talous ampaisee nousuun massiivisella elvytyksellä ja kotitalouksien säästöillä. Suomen talous saa vauhtia vientikysynnästä ja kotitalouksien kulutuksesta. Nopein kasvu ajoittuu vasta loppuvuoteen, silti talous kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden kasvu on 3,5 prosenttia, mutta kasvu hidastuu jo ensi vuoden kuluessa. Tautitilanteen kehitys tuo edelleen suurta epävarmuutta ennusteeseen.

Ennusteen erityisteemana on tällä kertaa työllisyys ja sen nostaminen – lue teema täältä (linkki).

Ennuste tiivistettynä infograafiin täällä

 1    Yhdysvallat saa etumatkaa

Yhdysvaltojen talous saa ennennäkemättömän kysyntäruiskeen toipuessaan koronakriisistä. Yhdessä koronakriisistä paremmin selvinneen Aasian kanssa se vetää maailmantalouden yli kuuden prosentin kasvuun tänä vuonna. Eurooppa pääsee kasvuun mukaan vasta vuoden jälkipuoliskolla.

Yhdysvalloissa Bidenin 1 900 miljardin dollarin elvytyspaketin lisäksi kysyntään vaikuttavat kotitalouksille kertyneet ennätysmäiset säästöt, jotka purkautuvat osittain kulutukseen talouden avautuessa. Myöhemmin syksyllä on odotettavissa jopa usean tuhannen miljardin investointipaketti, jolla pyritään uudistamaan taloutta.

Yhdysvaltojen talous lähteekin nopeaan kasvuun jo alkuvuodesta ripeän rokotustahdin ansiosta. Tänä vuonna Yhdysvaltojen talous kasvaa arviolta 7,5 prosenttia ja ylittää koronaa edeltävän kasvutrendin.

Euroalueen taloudet saavat paljon heikomman lähdön tähän vuoteen. Tautitapaukset ovat taas nousussa, ja EU:ssa rokotustahti on selvästi Yhdysvaltoja hitaampi. Tällä rokotustahdilla EU-taloudet ovat avautumassa kunnolla vasta kesällä.

Hitaamman rokotustahdin lisäksi kysyntäsysäys on euroalueella selvästi Yhdysvaltoja pienempi. Yhdysvalloissa elvytyspaketin koko on lähes kymmenen prosenttia suhteessa BKT:seen. Tiedossa olevat elvytystoimet euroalueella jäävät noin kolmeen prosenttiin. Lisää tulee varmasti vielä vuoden mittaan, mutta euroalueella finanssipolitiikan tuki taloudelle on jäämässä selvästi pienemmäksi kuin Yhdysvaltojen. Suomessa elvytystoimet ovat tänä vuonna arviolta hieman euroalueen keskimääräistä pienemmät. Mutta niin on kurottava kuoppakin.

 
Kotitalouksien säästöjen kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 suhteessa BKT:seen. Arviot elvytyksestä perustuvat Suomen osalta PTT:n arvioon, euroalueelle EU komission One year since the outbreak of COVID-19: fiscal policy response -julkaisuun ja sisältää Yhdysvalloille Bidenin 1900 mrd dollarin elvytyspaketin. Suomen ja pääosin euroalueen elvytyksestä puuttuu EU:n elpymispaketin varojen käyttö tänä vuonna, joka nostaa elvytystä euroalueella todennäköisesti noin puoli prosenttiyksikköä. 

Kotitalouksien viime vuonna kertyneet säästöt antavat merkittävän kysyntälisäyksen tänä vuonna, kun taloudet avautuvat. Myös kotitalouksien säästöjen kasvu oli viime vuonna euroalueella (5 prosenttia suhteessa BKT:seen) selvästi pienempää kuin Yhdysvalloissa (8 prosenttia). Siten myös niistä tuleva kasvusysäys kulutukselle on pienempi. Suomessa kertyneitä säästöjä on vielä vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, koska meillä kulutuksen sukellus jäi pienemmäksi. 

Kaikki säästöt eivät kuitenkaan purkaudu välittömästi kulutukseen, sillä osa ohjautuu esimerkiksi asuntoihin tai finanssimarkkinoille. Se missä määrin kertyneet säästöt kääntyvät kulutukseksi, on keskeinen epävarmuustekijä tämän ja ensi vuoden kasvussa. Jos kotitaloudet oikein intoutuvat kuluttamaan, voi kasvu olla ennustettuakin nopeampaa.

2    Euroalue tarvitsisi enemmän elvytystä

Yhdysvallat ja koronakriisin paremmin hoitanut Aasia ovat lähdössä Euroopalta karkuun. Sekä Yhdysvallat että euroalueen maat vastasivat voimallisesti finanssipolitiikalla koronokriisiin sen akuuttivaiheessa. Toipumisvaiheessa politiikkatoimet ovat kuitenkin hyvin erilaisia.

Yhdysvalloissa myös tänä vuonna lisätään julkista kulutusta massiivisesti. Yhdessä kotitalouksien purkautuvien säästöjen kanssa on ilmeinen riski, että tämä johtaa talouden ylikuumenemiseen ja inflaation nousuun. Elvytyksellä Yhdysvallat varmistaa kuitenkin sen, että talous pääsee takaisin kasvu-uralle, ja koronakriisistä eniten kärsineet pääsevät takaisin työn syrjään kiinni.

 
Euroalueella sen sijaan viimevuotisia menonlisäyksiä puretaan ja uudet panostukset ovat ainakin toistaiseksi pienempiä. EU:n yhteisessä elpymispaketissa painotetaan enemmän talouden uudistamista kuin elvyttämistä. Paketti on sinänsä tarpeellinen ja auttaa toivottavasti nostamaan EU-maiden talouskasvua tulevina vuosina. Sen elvytysvaikutus on kuitenkin tänä vuonna varsin pieni, sillä rahat jakautuvat kuudelle vuodelle, ja maiden suunnitelmat rahojen käytöstä ovat pahasti myöhässä. Yhdysvalloissa uudistuspaketti on tarkoitus tehdä erikseen.

Euroalueen linja oli perusteltu viime kesänä, kun elvytyspakettia tehtiiin. Viime kevään sulkutilan aikana kertyneet säästöt olisivat luultavasti riittäneet yhdessä viime vuoden elvytyksen kanssa palauttamaan talouden takaisin kasvu-uralle. Nyt koronan kolmannen aallon kourissa tämä ei enää näytä todennäköiseltä. Euroalueen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle tarvittaisiin tänä vuonna voimallisemmin elvyttävää finanssipolitiikkaa.

Suomen tilanne ei ole yhtä heikko kuin koko euroalueen. Talouden pudotus oli selvästi pienempi, joten myös kiinni kurottavaa on vähemmän. Jos kaikki menee hyvin, Suomen talous voi toipua ainakin lähelle kasvu-uraansa nykyisilläkin toimilla, kotitalouksien säästöillä ja vientikysynnällä. Jos talouden toipuminen ei ole nopeaa kesästä lähtien, aiemmalle kasvu-uralle ei päästä ilman lisäelvytystä. 

Lähde: https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat.html