Makrovakauspäätös: Asuntoluottojen lainakatto 85 prosenttiin muiden kuin ensiasuntolainojen osalta

Makrovakauspäätös: Asuntoluottojen lainakatto 85 prosenttiin muiden kuin ensiasuntolainojen osalta

Finanssivalvonnan johtokunta alentaa muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen luottojen lainakattoa viidellä prosenttiyksiköllä koronapandemiaa edeltäneelle tasolle 85 prosenttiin. Asuntomarkkinat ovat toipuneet hyvin koronapandemian aiheuttamasta sokista. Uusia asuntolainoja ottaneiden kotitalouksien kokonaisvelat suhteessa tuloihin ovat jatkaneet kasvuaan. Tämä korostaa ylivelkaantumisen hillinnän tärkeyttä.

Finanssivalvonnan johtokunta nosti kesäkuussa 2020 muita kuin ensiasunnon ostajia koskevan lainakaton 85 prosentista lakimääräiselle perustasolleen 90 prosenttiin. Päätöksellä torjuttiin koronakriisin aiheuttamia ja asuntomarkkinoiden vakaata toimintaa uhkaavia suhdanneluonteisia riskejä. Asuntokaupan ja asuntoluotonannon vilkastumisen myötä tarvetta kevennykselle ei enää ole.

Asuntomarkkinat vilkastuivat kesällä 2020, jonka jälkeen asuntokauppa ja -lainananto ovat olleet aiempia vuosia vilkkaampia. Asuntojen hintojen kehitys on koko Suomen osalta ollut maltillista mutta maantieteellisesti eriytynyttä. Kotitalouksien velkaantumisaste (velat suhteessa käytettävissä olevaan tuloon) oli maaliskuun 2021 lopussa ennätykselliset 133,6 %. Velkaantumisaste oli 5,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

–    Asuntolainanannon kiihtynyt kasvu uhkaa lisätä runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien määrää edelleen. Lainakaton alentaminen hillitsee vakuuksiin nähden suurimpien lainojen myöntämistä. Lisäksi lainanantajien tulisi olla pidättyväisiä erityisen pitkien ja tuloihin nähden suurten asuntolainojen myöntämisessä, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa.

Päätös lainakaton kiristämisestä tulee voimaan 1.10.2021.

Muuttuva lisäpääomavaatimus sekä muiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten (O-SII) pääomavaatimukset ennallaan

Luottomarkkinoiden yleinen suhdannetilanne puoltaa muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitämistä nollassa prosentissa. Ensisijaisen riskimittarin arvo eli yksityisen sektorin luottokannan ja nimellisen BKT:n suhteen trendipoikkeama on pysynyt negatiivisena, ja myös täydentävät riskimittarit tukevat vaatimuksen säilyttämistä nykyisen suuruisena.

Finanssivalvonnan johtokunta on lain edellyttämällä tavalla tunnistanut Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja asettanut näille lisäpääomavaatimukset seuraavasti: Nordea 2,0 %, OP Ryhmä 1,0 % ja Kuntarahoitus Oyj 0,5 %. Merkittävien luottolaitosten joukko ei muutu ja lisäpääomavaatimukset säilyvät aiemmin asetetuilla tasoillaan.

Suomen rahoitusjärjestelmän rakenteelliset riskit ja haavoittuvuudet ovat merkittäviä. Talouden ja luottomarkkinoiden suhdannekehityksen epävarmuuksien vuoksi luottolaitosten rakenteelliset makrovakauspuskurivaatimukset on kuitenkin tässä vaiheessa syytä pitää ennallaan, vaikka niitä rakenteellisten riskien perusteella voisi olla perusteltua muuttaa. Vaatimusten järjestelmäriskeihin nähden riittävää tasoa arvioidaan kokonaisvaltaisesti, kun pandemian talousvaikutuksiin liittyvä epävarmuus on vähentynyt ja näkymä pankkien luottoriskeihin selkiytynyt.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

3 thoughts on “Makrovakauspäätös: Asuntoluottojen lainakatto 85 prosenttiin muiden kuin ensiasuntolainojen osalta

Leave a Reply

Back To Top